Harrastuksena KOODAUS

Kirjoitin Pieni on Suurin -lehteen jutun koodauksesta harrastuksena. Juttu on nyt luettavissa myös Kodarit-blogistamme. Jos koodaus harrastuksena kiinnostaa talven ja kevään 2020-21 kokeilu– sekä tasokurssiemme ilmoittautumiset ovat auki.

 

Harrastuksena KOODAUS

Koodausta ei ensimmäisenä ajattele 5-10 -vuotiaiden hommaksi. Näin ajattelin itsekin 16 vuotta kestäneen ohjelmistosuunnitelijaurani aikana. Vuonna 2015 korviini kantautui kuitenkin outoja uutisia. Koodaus oli tulossa osaksi peruskoulujen opetussuunnitelmaa. Koodausta alettiin opettaa ekaluokkalaisista alkaen. Kouluissa järjestettiin iltapäivisin koodikerhoja. Mitä ihmettä? Samoihin aikoihin silloinen työnantajani Microsoft lopetteli toimintaansa ja minun piti keksiä uutta tekemistä.

Tästä kaikesta on nyt viisi vuotta. Tämän saman ajan koodausopetusyritykseni Kodarit on opettanut lapsia, nuoria ja aikuisia koodaamaan. Mutta miksi ihmeessä koodaus tuli kouluihin? Miksi sitä opetetaan jopa varhaiskasvatuksessa?

Vastaus on, että maailmamme digitalisoituu koko ajan yhä kiihtyvällä tahdilla. Maailman digitalisoituminen tarkoittaa, että käytämme tietokoneita sekä älylaitteita toimiin, joita teimme aikaisemmin kynällä, paperilla tai omilla jaloillamme.

Esimerkkejä on monia. Jos halusin lapsena suunnistaa jonnekin, käytin paperikarttaa. Jos halusin varata ravintolasta pöydän, soitin sinne lankapuhelimella. Numeron katsoin puhelinluettelosta tai lehden mainoksesta. Nykyään näihin toimintoimintoihin on omat kartta- ja päytävaraussovelluksensa. Numerot ja mainokset löytyvät internetistä. Jopa pelaaminen on muuttunut. Jos olisin lapsena kertonut vanhemmilleni pelanneeni koko päivän, he olisivat olleet todennäköisesti tyytyväisiä. Jos oma lapseni kertoo saman, huolestun ja sanon, että eikö välillä voisi tehdä jotain muutakin.

Sovellukset helpottavat elämäämme monin tavoin. Tästä syystä ne ovat tulleet jäädäkseen. Jos haluamme vaikuttaa siihen millaisia sovelluksia, sivustoja ja laitteita ympärillämme on, meidän täytyy ymmärtää, miten ne rakentuvat ja miten niiden toimintaan voi vaikuttaa.

Koodi on älylaitteen äly. Ilman koodia älylaite on pelkkä toimimaton laite. Samalla lailla kuin meidän oma kehomme ei tekisi mitään ilman älyämme. Koodi siis ohjaa älylaitetta toimimaan siten kuin se toimii. Jos haluamme vaikuttaa laitteen tai sovelluksen toimintaan, meidän pitää ymmärtää, mitä koodi on.

Tästä syystä kaikkien tulevaisuuden aikuisten yleissivistykseen tulisi kuulua jonkin verran koodausopetusta. Tämän opetuksen johdosta tulevaisuudessamme on todennäköisesti laajempi joukko vaikuttamassa siihen, millaisia laitteita ja sovelluksia meillä on tarjolla.

 

Mutta miten tämä taito lapsille opetetaan?

Aloitamme aina kertomalla, miksi koodausta kannattaa opetella.

Tämän jälkeen kerromme, että tietokone on hieman tyhmä ja ymmärtää vain sille opetettuja käskyjä.

Lukutaidottomille lapsille nämä tietokoneen osaamat komennot ovat kuvakomentoja. Lukutaitoisille lapsille esimerkiksi liiku eteen tai käänny oikealle -komentoja. Koodauspulma on ensimmäisissä harjoituksissa valmiina. Ensimmäisissä tehtävissä ohjaamme koodikomennoilla pelihahmoa liikkumaan ja toimimaan ohjeen mukaan.

Koodatessa muodostetaan algoritmeja. Algoritmi on toimintaohje koodattavalle pelihahmolle tai vaikkapa robotille. Algoritmi on vaikea sana, mutta jos sen ajattelee esimerkiksi reseptinä, joka on toimintaohje ihmiselle, joka leipoo tai laittaa ruokaa, algoritmi tai toimintaohje ei enää tunnukaan niin vieraalta käsitteeltä.

Ohjelmoidessa pitää tuntea myös myös muutama ohjelmoinnin perusrakenne. Tälläisiä perusrakenteita ovat esimerkiksi silmukat, joilla yhtä tai useampaa komentoa voi toistaa useamman kerran tai funktio, jolla voi luoda omia uusia käskyjä, eli koodata vaikka oman kulje neliö -käskyn.

Kaikkein eniten lapsia kiinnostaa pelikoodaus. Ensimmäisten komento- sekä ohjelmoinnin perusrakenneharjoitusten jälkeen siirrymme tekemään taidoillamme pelejä. Peliohjelmoinissa emme käytä enää valmiita koodauspähkinöitä, vaan lähdemme luomaan pelejä opettajan antaman peli-idean pohjalta. Peliohjelmoinnissa on tärkeää opiskella koordinaatiston käsite, koska kaikkien 2D-pelihahmojen liikuttelu tapahtuu niiden x- ja y-koordinaatteja muuttamalla. 3D-peliohjelmoinnissa mukaan tulee z-koordinaatti.

Scratch-ohjelmistoympäristö on ehdottomasti paras ympäristö ensimmäisten pelien tekemiseen. Scratchilla voi luoda myös pieniä tarinoita sekä animaatioita.

Kaikkea edellä esittämääni kuvia tai sanoja sisältävillä lohkoilla tehtyä koodausta kutsutaan visuaaliseksi ohjelmoinniksi.

Visuaalisten ohjelmointiharjoitusten jälkeen oppilaat siirtyvät kirjoittamaan koodia. Koodin kirjoittamisessa on tärkeää, että komennot kirjoitetaan täysin oikein. Virheen sattuessa tietokone käyttäytäytyy kuin hyvin tiukka äidinkielenopettaja, joka ei ymmärrä tekstiä, jos kirjoituksessa on yksikin kielioppivirhe. Koodin kirjoittamisen harjoitettelu aloitetaan opettajan tai internetistä löytyvää mallia seuraamalla.

Kirjoitetun koodin harjoittelemiseen on tarjolla lukuisia lapsille ja nuorille suunniteltuja ohjelmistoympäristöjä. Koodikäskyt ovat aina englanninkielisiä. Opettaja suomentaa kaikki käskyt, joten lapset, joiden englanninkielen taito ei ole vielä hyvä, oppivat koodatessaan käyttämään sitä.

 

Alkeiden opettelun jälkeen Kodareissa voi jatkaa koodauksen opiskelua lukukausi kerrallaan. Kodareiden opetus perustuu tasokursseihin, joista oppilas voi aina edellisen tason suoritettuaan siirtyä seuraavalla lukukaudella seuraavalle tasolle.

Tasoja on yhteensä viisi. Kodarit 1-4 -tasoilla opiskelijat opiskelevat visuaalista ohjelmointia, Python-, JavaScript- sekä C# -ohjelmointia, web-ohjelmointia, laitteiden ohjelmointia sekä peliohjelmointia.

Tasojen 1-4 jälkeen kodareilla harrastava voi jatkaa koodausta black belt -tasolla. Black belt -tason 15-tunnin koodausharjoitus vaihtelee aina lukukausittain, joten nuoret koodarinalut voivat koodata black belt -tasolla niin pitkään, kuin haluavat koodausharrastusta jatkaa.

Tästä syksystä etenpäin koodausta on voinut harrastaa myös kotoa käsin etänä. Nykyisillä etäopetusympäristöillä opettaja pystyy selittämään ja näyttämään sekä auttamaan koodausharjoituksissa yhtä kätevästi kuin luokkamuotoisessa opetuksessa.

Pikku-Kodarista black beltiksi

Mutta millaista koodauksen harrastaminen sitten on. Annan nykyisten black belt -oppilaidemme 9-vuotiaan Tommin ja 14-vuotiaan Emman vastata tähän.

Miksi aloititte koodausharrastuksen?

Emma: Oman muistikuvani mukaan itse huvin vuoksi tein joitain pientä Scratchillä, kun mun isä huomasi sen niin hän kysyi haluaisinko ruveta harrastamaan koodausta.

Tommi: Aloitin koodausharrastuksen, koska pidän tietokoneella olemisesta ja koodauksessa on mahdollista olla tietokoneella ja tehdä samalla jotakin järkevää ja hyödyllistä.

Mikä koodaamisessa on kivointa?

Emma: Koodauksessa on mun mielestä monia kivoja juttuja, mutta parhaimmaksi asiaksi varmaan pääsee mahdollisuus tuoda oma visio pelistä tai sovelluksesta todeksi ja saada se toimimaan.

Tommi: Koodaamisessa on kivointa oppia tekemään uusia asioita tietokoneella ja tajuta joitakin juttuja, joita ei heti aluksi tajua.

Mikä haastavinta?

Emma: Haastavinta on varmaankin jonkun pienen virheen etsiminen koodista, tai jos joku ei ties mistä syystä ei toimi vaikka muilla toimiikin.

Tommi: Haastavinta on joidenkin asioiden ymmärtäminen. En muista niiden asioiden nimiä.

Onko teillä tulevaisuudensuunnitelmia koodauksen saralla?

Emma: Omana toiveammattina olisi päästä pelisuunnittelijaksi tai -koodaajaksi. Myös pelin hahmojen animointi kiinnostaa, vaikka ei yhtä paljon kuin suunnittelu ja koodaus.

Tommi: Haluaisin koodata työkseni ja ehkä tehdä itse jonkin pelin.

Mitä haluaisitte kertoa koodausharrastuksestanne muille?

Emma: Suosittelen koodausta paljon ihan vain harrastuksenakin, vaikka siitä ei haluasi ammattia, se on silti hauskaa vapaa-ajan vietettä. Koodauksessa oppii paljon myös koneen peruskäytöstä, mikä on ainakin omasta mielestäni tärkeä taito!

Tommi: Koodaus on kivaa, oppii uusia asioita ja voi edetä mestariksi. Kannattaa kokeilla.

 

 

Jos koodaus harrastuksena kiinnostaa, käy tutustumassa kokeilu-, tasokurssi- sekä koodileiritarjontaamme osoitteessa kodarit.fi

Lisätietoa kursseistamme:

suvi.syrjalainen@kodarit.fi

0408034625