Tekoäly 2024 – Maailmalla, Suomessa, Kodareilla

Tekoäly muuttaa toimialoja ympäri maailmaa ja tuo ennennäkemättömän tehokkuuden, turvallisuuden ja luovuuden elämäämme ja työskentelyymme. Tekoälystä ja sen vaikutuksesta esimerkiksi ilmailuuun, terveydenhuoltoon ja ohjelmistokehitykseen on tullut voimakas edistyksen veturi. Tutkitaampa tarkemmin joitain tekoälyn mahdollistamia saavutuksia Suomessa ja maailmalla vuonna 2024.

 

Turvallisempi ja älykkäämpi ilmailu tekoälyllä

Lentoliikenne on aina ollut yksi nopeimmista ja turvallisimmista matkustustavoista suurelta osin automatisoitujen lentoonlähtö-, lasku- ja reitinhallintajärjestelmien ansiosta. Varhaiset automaatiojärjestelmät kuitenkin kamppailivat poikkeuksellisten tilanteiden käsittelyssä. Tänä päivänä tekoäly on vienyt ilmailun uudelle turvallisuuden ja tehokkuuden tasolle. Nykyaikaiset tekoälyjärjestelmät hallitsevat lentoliikennettä ennustamalla lentokonevirtoja, vähentämällä ruuhkia ja varmistamalla turvallisuuden vilkkaimmissakin ilmatiloissa.
Esimerkiksi Euroopan unionin lentoturvallisuusvirasto testaa tekoälyä, joka tekee reaaliaikaisia ​​muutoksia lentoihin, vähentää viivästyksiä ja parantaa tehokkuutta. Tekoäly optimoi myös reitit ja polttoaineenkulutuksen. Hyvä esimerkki on Finnair, joka käyttää tekoälypohjaisia ​​työkaluja sääolosuhteiden seurantaan ja dynaamisten reittien säätämiseen, mikä säästää polttoainetta ja vähentää hiilidioksidipäästöjä. Lisäksi tekoälyn tukema ennakoiva huolto varmistaa lentokoneiden luotettavuuden analysoimalla reaaliaikaista dataa ja tunnistamalla mahdolliset ongelmat ennen niiden ilmenemistä. Näistä teknologioista on jo tullut maailmanlaajuisia tehokkuuden ja turvallisuuden standardeja.

 

Tekoäly muuttaa lääketiedettä ja potilaiden hoitoa

Tekoäly mullistaa terveydenhuollon mahdollistaen nopeamman sairauksien diagnosoinnin, yksilölliset hoidot ja paremman potilashoidon. Tekoälyjärjestelmät analysoivat valtavia määriä lääketieteellistä tietoa tunnistaakseen säännönmukaisuuksia ja havaitakseen sairauksia niiden varhaisessa vaiheessa. Esimerkiksi Googlen DeepMind on kehittänyt tekoälyn, joka pystyy diagnosoimaan yli 50 silmäsairautta johtavien asiantuntijoiden tarkkuudella.

Suomessa Helsingin yliopistollinen sairaala on edelläkävijä tekoälyn integroimisessa lääketieteeseen. Heidän tekoälyllä toimivat järjestelmänsä analysoivat esimerkiksi lääketieteellisiä kuvia, mikä mahdollistaa  keuhkosairauden tai murtumien nopean havaitsemisen. Lisäksi Suomen MyData-aloite antaa potilaille mahdollisuuden hallita lääketieteellisiä tietojaan turvallisesti, mikä avaa ovia ja mahdollisuuksia tekoälyavusteiselle yksilöllisille hoidoille.

Leikkauksissa da Vinci -robottiavustajan kaltaiset järjestelmät auttavat kirurgeja suorittamaan toimenpiteitä poikkeuksellisen tarkasti, mikä parantaa hoitotuloksia. Suomalainen terveysteknologiayritys Nightingale Health hyödyntää taas tekoälyä kehittääkseen ennustavia biomarkkereita, jotka arvioivat, kuinka hyvin tietty potilas todennäköisesti vastaa tiettyyn hoitoon ja jotka mahdollistavat kroonisten sairauksien riskien varhaisen havaitsemisen kauan ennen oireiden ilmaantumista. Nämä innovaatiot eivät ainoastaan ​​paranna terveydenhuollon laatua, vaan myös tekevät siitä helpompaa ja edullisempaa, jolloin hoito saadaan todennäköisemmin kaikkien ulottuville.

 

Tehokkaampaa ja nopeampaa ohjelmistokehitystä tekoälyavusteisesti

Tekoäly mullistaa ohjelmistokehityksen tekemällä siitä nopeampaa ja tehokkaampaa. Tekoälyä hyödyntävät työkalut, kuten GitHub Copilot, auttavat kehittäjiä ehdottamalla koodinpätkiä yksinkertaisten kehotteiden perusteella ja perus ChatGPT-pohjaisesta tekoälybotista on tullut monelle ohjelmoijalle paras ja aina ystävällinen  pariohjelmointikumppani. Tekoälyavusteinen ohjelmointi vähentää kehitysaikaa ja auttaa aloittelijoita voittamaan ohjelmoinnin oppimisen esteitä.

Suomessa ohjelmistoyritykset käyttivät vuonna 2024 tekoälyä aktiivisesti. Vaikka tarkkoja lukuja ohjelmistoyritysten tekoälyinvestoinneista vuonna 2024 ei ole vielä saatavilla, on selvää, että tekoälyn rooli ohjelmistokehityksessä ja liiketoiminnan tehostamisessa kasvoi tänä vuonna huomattavasti. Generatiivinen tekoäly alkoi tuottaa ohjelmakoodia laajamittaisesti 2020-luvun alussa, mutta vasta myöhemmät parannukset, kuten GPT-4 ja muiden vastaavien mallien integrointi ohjelmistokehitykseen vuosina  2023–2024, laajensivat ohjelmakoodin generoinnin mahdollisuuksia. Näihin kuului esimerkiksi parempi kyky ymmärtää monimutkaisia ongelmia, tuottaa virheetöntä koodia ja jopa tunnistaa sekä korjata olemassa olevia virheitä koodissa.

Generatiivisen tekoälyn hyödyntäminen ohjelmistokehityksessä alkoi vakiintua muutaman vuoden sisällä sen ensimmäisistä julkaisusta, mutta saavutti merkittävän suosion vuonna 2024. Tekoälyllä on myös kriittinen rooli virheenkorjauksessa ja testauksessa. Esimerkiksi Amazon CodeWhispererin kaltaiset työkalut analysoivat koodia, eliminoivat virheet ja parantavat sovellusten luotettavuutta.

Turvallisuudesta on myös tullut ala, jolla tekoäly on korvaamaton. Snykin kaltaiset työkalut havaitsevat automaattisesti haavoittuvuudet ja tarjoavat reaaliaikaisia ​​korjauksia, mikä varmistaa luotettavan ohjelmistokehityksen. Suomessa tekoälyä käytetään aktiivisesti kriittisen infrastruktuurin suojelemiseksi, mikä korostaa maan sitoutumista innovaatioihin ja turvallisuuteen.

On kuitenkin huomattava, että monilla yrityksillä on vielä matkaa tekoälyn täysimittaiseen hyödyntämiseen. Osaamisen puute sekä selkeiden käyttökohteiden tunnistaminen ovat edelleen haasteita.

 

Suomi mukana tekoälyvallankumouksessa

Suomi on nostanut tekoälyn keskeiseksi osaksi digitaalisen transformaation strategiaansa. Tekoälykeskuksen (FCAI) kaltaiset aloitteet edistävät tutkimuslaitosten, yritysten ja valtion yhteistyötä varmistaakseen tekoälyn eettisen ja tehokkaan käytön. Julkiset kampanjat, kuten Helsingin yliopiston luoma ilmainen verkkokurssi ”Elements of AI”, ovat auttaneet tuhansia ihmisiä ympäri maailmaa ymmärtämään tekoälyn perusteita ja käyttämään niitä vastuullisesti. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myös valmistellut ja tuottanut tekoälyn tukimateriaalia varhaiskasvatukseen, esi- ja perusopetukseen, lukiokoulutukseen, ammatilliseen koulutukseen sekä vapaaseen sivistystyöhön. Suosituksia julkaistaan vaiheittain vuosien 2024-25 aikana. Ensimmäiset osat ovat jo saatavilla, ja loput julkaistaan vuoden 2025 alkupuolella. Julkaisuaikataulussa on huomioitu 1. elokuuta 2024 voimaan astunut EU:n tekoälyasetus, jonka tavoitteena on edistää tekoälyn vastuullista kehittämistä ja käyttöönottoa EU:ssa.

 

Kodarit opettaa lastasi hyödyntämään tekoälyä

Suomalaisena lasten ja nuorten koodikouluna myös Kodarit on integroinut vuonna 2024 tekoälyaiheita mukaan opetukseensa. Kodareilla oppilaat eivät hanki ainoastaan ohjelmointitaitoja, vaan oppivat soveltamaan eri teknologioita luovissa ohjelmointiprojekteissa, mikä avaa uusia näköaloja heidän tulevaisuudelleen. Me tiedämme, että tekoäly on tehokas apulainen, josta on todelliseksi liittolaiseksi oppimisessa, luovuudessa sekä tulevaisuuden avaintaitojen kehittämisessä.

Moderni teknologia avaa lapsille ja nuorille valtavia mahdollisuuksia, mutta niitä ei välttämättä ole helppoa itsekseen omasta huoneesta käsin löytää. Pyrimme muuttamaan tätä näyttämällä, kuinka tekoälyä voidaan käyttää. Opetamme lapsia ymmärtämään, että tekoäly on työkalu, joka toimii asetettujen algoritmien mukaan, eli sen tehokas käyttö riippuu sille syötetystä tiedosta tai kysymyksestä sekä harkitusta lähestymistavasta. Opiskelemme ja tutkimme, kuinka tekoäly voi auttaa todellisissa tehtävissä seuraavilla tavoilla:

  • Koneoppimis- ja tekoälymallien perusidea ja koulutus
    • Tutustumme tekoälyyn ja koneoppimiseen kouluttamalla merisiivoojarobotin, jolle opetamme mikä kaikki kuuluu mereen ja miltä taas roskat näyttävät. Teemme myös ohjelman, joka tunnistaa onko sille annettu kehu vai joku ilkeä kommentti ja ohjelmaan piirretty naama joko hymyilee tai näyttää surunaamaa.
  • Luovuus ja tekoäly pelisuunnittelussa
    • Yksi tekoälyoppimisen innostavimmista puolista on sen käyttö visuaalisen sisällön luomiseen. Visuaalisia tekoälyn luomia kuvia voi käyttää esimerkisi osana oppilaan omaa peliprojektia. Autamme lapsia suunnittelemaan kuvia, hahmoja ja pelimaailmoja edistäen heidän luovuuttaan ja ymmärrystä taiteen ja teknologian vuorovaikutuksesta.
      Tämän prosessin aikana korostamme, että tekoälyän luomaa ensimmäistä tuotosta ei pidä nähdä valmiina ratkaisuna vaan tekoälyä itsessään työkaluna, joka voi auttaa heitä toteuttamaan heidän ainutlaatuisen ideansa. Näin lapset oppivat yhdistämään oman luovuutensa tekoälyn voimaan ja luomaan projekteja, jotka heijastavat heidän yksilöllisyyttään ja omaa luovaa visiotaan.
  • Tekoäly korvaa aloittelijalle monesti vaikeaselkoisen ohjelmointidokumentaation selailun
    • Aiemmin olemme opettaneet oppilaitamme etsimään tietoa miten minkäkin asian tai toiminnon pystyy ohjelmoimaan kyseisen kielen tai koodikirjaston dokumentaatiosta. Nykyään näytämme miten samaan lopputulokseen pääsee tekoälyltä kysymällä tai sen ehdottamia seuraavia koodirivejä hyväksymällä. Korostamme opetuksessamme, että tekoälyn vastauksista kannattaa oppia, eikä vain tyhmänä kopioida sen vastauksia paikasta toiseen.
  • Tekoälyavusteinen ohjelmointi
    • Näytämme miten tekoälyä voi pyytää generoimaan web-projektin pohjan tai vaikka pelihahmon liikkumiskoodin ja miten generoidun koodin voi siirtää omaan ohjelmaansa. Tekoälyn generoimaa koodia käyttäessämme korostamme, että ohjelmoijan pitää aina ymmärtää, mitä tekoälyn generoima koodi tekee ennenkuin sen omaan ohjelmaansa lisää. Lisäämällä omaan projektiin tekoälyn generoimia hieroglyyfejä, joita ohjelmoija ei itse ymmärrä, ei kovin pitkälle tule ohjelmansa kanssa pääsemään, vaikka joku pätkä tuurilla vielä toimisikin.
  • Tekoälymalleja voi hyödyntää osana omaa ohjelmaideaa.
    • Opetamme oppilaille miten tekoälymallin käytön voi ottaa osaksi omaa ohjelmointi-ideaa. Syksyllä 2024 esimerkiksi ohjelmoimme black belt oppilaidemme kanssa ensin perus tekoälybotin ja tämän jälkeen toiminnallisuuden, jossa ohjelman käyttäjä voi ottaa esim koulukirjan sivusta kuvia ja tekoäly kyselee näistä sivuista oppilailta koekysymyksiä.
    • Kodareilla koodataan tarjoamamme ohjelmointiopetuksen rinnalla tällä hetkellä myös tekoälyopettajaa, joka ehkä tulevaisuudessa opettaa koodausta Kodareiden kehittämällä ohjelmointiopetuspedagogiikalla nuorille ja aikuisille ilman läsnäolevan lähiopettajan tarvetta.
  • Itse koodattu ja koulutettu tekoälymalli
    • Keväällä 2025 opettelemme oman yksinkertaisen tekoäly-/koneoppimismallin koulutusta sekä ohjelmointia edistyneimpien Stars-oppilaidemme kanssa, jotka koodaavat meillä jo uralasit silmillä. Ideoimme syksyn 2024 viimeisellä tunnilla, että opiskelemme ja teemme keväällä 2025 yhdessä itse luomaamme tai vähintään kouluttamaamme kieli-/koneoppimismallia hyödyntävän Kodarit tekoälysovelluksen, jota voimme tulevaisuudessa käyttää aloittelijatasoillamme näyttämään, miten tekoälymallia koulutetaan ja miten mallilta saatuja vastauksia voi käyttää osana omaa simppeliä ohjelmaa.

Kodarit on lasten nuorten koodikoulu. Tekoälyjärjestelmät ovat myös koodia, eli ohjelmoitua logiikkaa, algoritmejä sekä malleja, jotka suorittavat tehtäviä. Tekoälyn soveltamista ei pysty opiskelemaan tai sen laajempaa ymmärtämistä saavuttamaan ilman ohjelmointitaitoa. Tästä syystä koodikoulu on luonnollinen paikka oppia myös tekoälytaitoja. Kodareissa ohjelmointia, pelisuunnittelua sekä tekoälyaiheita opetetaan taso kerrallaan Kodareiden kehittämällä sertifioidulla, hauskalla ja lempeällä pedagogiikalla.

Kevään tasokurssimme käynnistyvät 20.1.2025 ja koodausharrastusta pääsee tätä ennen kokeilemaan ilmaiseksi kokeilutunneillamme 2.-14.1.2025.  Aloittelijoiden kokeilutunteja sekä kursseja on tarjolla 5-7 -vuotiaille Pikkukodareille sekä 8-11 ja 9-14 -vuotiaille Kodarit 1 -oppilaille. Tarjoamme lähiopetusta Helsingissä, Espoossa, Tampereella ja Oulussa. Kaikille tunneillemme voi osallistua aina myös etäopetuksena kotoa käsin.

Lisätietoa kevään 2025 kursseista sekä ilmoittatumislinkit löytyvät kotisivuiltamme ja minuun voi myös aina olla yhteydessä, jos teillä on toiminnastamme kysyttävää.

 

Suvi Syrjäläinen
suvi.syrjalainen@kodarit.fi
0408034625

Tekoäly 2024 – Maailmalla, Suomessa, Kodareilla