Ohjelmointitehtävä tulee osaksi PISA-koetta vuonna 2025

Kävin tänään Ylöjärven Metsäkylän Yhtenäiskoululla katsomassa, miten juuri uunista tulleet yläkoulujen ohjelmointiopetukseen valmistuneet koodausopetusvideomme toimivat kasiluokkalaisten opetuksessa.

Yläkoulun testiryhmämme on kahdeksannen luokan tietotekniikan valinnaisryhmä. Koodaus sekä ohjelmoinnillinen ajattelu on kuulunut koulujen opetussuunnitelmaan koko tämän ikäryhmän peruskoulutaipaleen ajan. Oppilaat ovatkin tämän tunnin jälkeen onnistuneesti suorittaneet peruskoulun ohjelmoinnin oppimäärän, eli koodanneet helpon tietokoneohjelman kirjoitetulla ohjelmointikielellä. Valinnaisryhmänä he tulevat koodaamaan tänä ja ensi vuonna opetussuunnitelmaan kirjattua oppimäärää laajemman kokonaisuuden aktiivisen tetotekniikan opettajansa Niko Virtasen (kuvassa oikealla) johdolla.

Ohjelmointi-opetusta järjestetään Suomen muissakin kouluissa pääasiassa valinnaisaineina. Koulussa saattaa olla tarjolla myös iltapäiväkerhotoimintana toimiva ohjelmointikerho, mutta kaikissa kouluissa ohjelmointia ei voi opiskella lainkaan. Koulut ovat järjestäneet opetussuunnitelmaan kaikille oppilaille kuuluvan ohjelmointiopetuksen vapaavalintaisena tai jättäneet sen opetuksesta pois koulujen sekä opettajien resurssi- ja aikapulan vuoksi. Tämä on ohjelmointi-opetuksen kohdalla ymmärrettävää, sillä ohjelmoinnin ja sen opettamisen opiskelu muun opetustyön ohessa ei käy hetkessä, saatika vaivatta.

Ohjelmoinnillisen ajattelun ja ohjelmoinnin opiskelun jättäminen oppilaan itsensä vastuulle / valittavaksi tulee kuitenkin todennäköisesti näkymään vuoden 2025 PISA-kokeessa, jossa ohjelmoinnillisen ajattelun osaamista tullaan ysiluokkalaisilta testaamaan. Ohjelmointi ja ohjelmoinnillinen ajattelu on lisätty Suomen opetussuunnitelmaan (OPS 2016, 239, 271, 284 ja 375) ja otettu PISA-kokeeseen mukaan, koska näiden taitojen pitäisi olla osa kaikkien digitalisoituvassa maailmassamme kasvavien nuorten yleissivistystä.

Ohjelmoinnillisen ajattelun testaaminen tulee osaksi PISA-koetta vuonna 2025

Ohjelmointiosaamisen taso on määritelty PISA 2025 LEARNING IN THE DIGITAL WORLD ASSESSMENT FRAMEWORK -dokumentin Computational problem-solving practices -kappaleessa. Koska teksti on todella hankalalukuista tieteellistä tekstiä, käänsin teille todella vapaalla otteella kansankielisen version, mitä tulevaisuuden ysiluokkalaisten osaamistasoksi on dokumentissa kaavailtu:

Ohjelmoinnillinen ongelmanratkaisu

Kun tietokone käsittelee tietoa, sitä kutsutaan datan/tietojen käsittelyksi. Oppilaan tulisi ymmärtää datan käsite ja että tieto eli data voi olla monen tyyppistä, kuten numero-, kirjoitettua tai esimerkiksi listatyyppistä dataa. Tieto tallennetaan tietokoneohjelmissa muuttujiin. Oppilaan tulisi ymmärtää, miten ja millaisia muuttujia ohjelmaan voi luoda sekä kuinka muuttujien sisältämää dataa voidaan eri ohjelman osissa käyttää ja käsitellä.

Kyky kääntää ohjelmaidea käskyiksi ja rakenteiksi, jotka voidaan suorittaa tietokoneilla, on ohjelmoinnillisen ongelmanratkaisun perusta. Tämä edellyttää ongelman uudelleenjärjestämistä niin, että ongelma on mahdollista ratkaista tietokoneen ymmärtämillä komennoilla. Ohjelmoijan eli oppilaan täytyy ymmärtää, millaisia komentoja hän voi tietokoneelle antaa sekä ymmärtää ohjelmoinnin perusrakenteiden kuten esim silmukoiden ja ehdollisten haarautumisten konsepti sekä ymmärtää ohjelman osien suoritusjärjestyksen merkitys ohjelman antamaan lopputulokseen.

Oppilailla tulisi siis peruskoulun yhdeksännellä luokalla olla kyky:

• Tunnistaa tietokoneella suoritettavan ongelman osatavoitteet sekä kyky käsitellä ongelman osatekijöitä itsenäisesti
• Tunnistaa ja käsitellä ohjelmassa toistuvia kuvioita/asioita
• Toteuttaa ratkaisuvaiheiden sarja käyttämällä ohjelmoinnin perusrakenteita kuten toisto- ja ehtolauseita
• Luoda abstrakti esitys järjestelmästä, joka voidaan suorittaa tietokoneella
• Mukauttaa ja korjata algoritmeja eli tietokoneelle annettuja käsky-/ratkaisuvaiheiden sarjoja

 

Ohjelmoinnillista ajattelua ei voi oppia ilman ohjelmoinnin harjoittelua

Suurelle osalle lukijoistani, joilla ei ole ohjelmointitaustaa, tuo kansankielinenkin versio on todennäköisesti täyttä hepreaa. Sitä se tulee olemaan PISA-koetta suorittaville tuleville ysiluokkalaisillekin, jotka eivät ole harjoitelleet tai opiskelleet ohjelmointia. Ohjelmoinnissa käytettäviä termejä ja konsepteja ei opi kuin ohjelmoimalla.

Vuoden 2025 PISA-kokelailla on ollut koko peruskoulunsa ajan opetussuunnitelmaan kirjattu ”oikeus” oppia yllä mainittuja asioita. Jos ohjelmoinnin opettaminen on tästä huolimatta painettu maton alle eli jätetty opettamatta, olisi viimeistään nyt aika ryhtyä toimiin! Nuorempien oppilaiden kohdalla ei ole vielä tulipalokiire, eikä ysiluokkalaistenkaan kanssa ole vielä liian myöhäistä aloittaa. Tähän tarvitaan nyt vain tahtoa.

 

Kodareiden video-opetuspaketin avulla koulujen ohjelmointiopetus sujuu kuin leikki

Lasten ja nuorten koodikoulu Kodarit on kehittänyt ohjelmoinnin opetukseen video-opeusmateriaalin, joka opettaa ala- ja yläkouluikäisille oppilaille opetussuunnitelmaan kirjatun sekä vuoden 2025 PISA-koeluonnoksessa mainutun ohjelmoinnillisen ajattelun. Videopakettien idea on, että opettaja pystyy ilman omaa ohjelmointiopetustaustaa opettamaan oppilaillensa ohjelmointia. Videopakettien kanssa ohjelmointitunnille valmistautumiseen riittää, että opettaja heijastaa Kodarit-opettajien pitämän koodaustunnin luokan valkotaululle ja seuraa, että oppilaat kuuntelevat animoitujen Mikko ja Kuura -opettajien opetusta ja tekevät videoilla opastetut harjoitukset. Videopakettimme toimivat samalla ohjelmoinnin opetusmateriaalina myös opettajille.

Videopakettien käyttäminen koulujen koodausopetuksessa tuo Kodareiden kahdeksan vuotta kehittämän lasten ja nuorten koodausopetuspedagogiikan, teoriaopetuksen sekä parhaat ja hauskimmat ohjelmointiharjoitukset  kaikkien oppilaiden saataville. Koodausopetusvideoiden käyttäminen kouluopetuksessa ei ole myöskään kallista. 20 oppilaan luokassa ala- tai yläkoulun oppimäärän sisältämän videopaketin käyttäminen maksaa noin 6€/oppilas/15h oppituntia, jos opetusvideoita käyttävä opettaja opettaa video-opetuspaketin avulla vain omaa alakoulun luokkaansa. Yläkoulun matematiikan opettajan käytössä hinta painuu yli kuutta ryhmää opettaessa alle euroon per oppilas.

Lue videopakettien käyttämisestä kouluopetuksessa lisää: KODARIT KOODAUSOPETUSVIDEOT -esittelymateriaalista.

Tehdään Suomesta maa, jossa jokainen peruskoulusta valmistunut, tietää mitä ohjelmointi on ja ainakin suurin osa ysiluokkalaisistamme osaa vastata tulevan PISA-kokeen ohjelmointitehtävään.

 

Videopaketit ovat tilattavissa Kodareiden sivuilta sekä Edustoresta:

Kodarit video-paketit koulujen koodausopetukseen

Tiera, Edustore / Kirjavälitys

Kodarit video-opetuspaketit ala-ja yläkoulujen koodausopetukseen -verkkopalvelun GDPR-tiedot löydät Ilona IT GDPR-sovelluskirjastosta.

 

Lisätietoa sekä koodausopetuvideoidemme esittelyt:

Suvi Syrjäläinen

Toimitusjohtaja, Kodarit

suvi.syrjalainen@kodarit.fi

0408034625