Peli- & koodileirille – Mitä siellä tehdään ja miksi?

Kodarit järjestää kesällä 2017 lapsille ja nuorille peli- ja koodausteemaisia leirejä pääkaupunkiseudulla, Tampereella sekä Oulussa. Lue tästä mitä siellä tehdään ja miksi! Alla oleva kuvaus on Tampereen kesän 2016 leiriltä. Kyseinen Kodarit 1 -ohjelma pyörii kesällä 2017 Oulun ja pääkaupunkiseudun leireillä. Tampereella leireilemme tänä kesänä Minecraft- & taskuhirviöpeliohjelmoiden. Muuten sama huippumeisinki kuin viime vuonna! Imoittautumislinkin sekä lisätietoa kesän leireistä löydät kesäleirisivuiltamme.

Maanantai

Lapset ja nuoret saapuvat toimitiloihimme Tampereen Puutarhakadulle. Kätellään ja hymyillään. Suurta osaa jännittää. Leiriläiset valitsevat työpisteensä ja saavat ThinkPadit viikoksi henkilökohtaiseen käyttöönsä.

Ensimmäisen koodaustunnin aloitamme enkoodaamalla omat nimemme ja dekoodaamalla leirikavereiden nimet koodiavainta käyttäen. Juttelemme tietokoneista ja koodaamisesta. Siitä, että tietokoneita on ympärillämme valtavasti (läppärit, puhelimet, autot asianpesukoneet jne) ja että se on koodari, joka päättää, miten ne toimivat.

Alun teoriaa konkretisoimme tietokoneettomalla karkkirobottiharjoituksella, jossa lapset koodaavat robottia esittävän opettajan tai leirikaverin haluamaansa paikkaan karkkeja tarjoillen.

Harjoituksen jälkeen lapset ovat riemuissaan ja vähän sokerihumalassa, sillä pari karkkipussia on koodattu tyhjiin.

Lounastamme ja lähdemme viereiseen Näsinpuistoon parkouraamaan ja hyppimään trampoliineillä. Matkalla jahdataan toki myös Pokemoneja.

Iltapäivällä aloitamme koodaamisen tietokoneilla. Ensimmäisinä päivinä käytämme visuaalisia koodausopetusympäristöjä, joiden avulla leiriläiset oppivat koodauksen perusteet ilman, että aikaa kuluu kirjoitetun koodin kieliopin eli syntaksin opetteluun ja korjaamiseen.

Code.org sivusto tarjoilee koodauksen aloittamiseen hauskoja koodauspähkinöitä, joiden avulla yksiselitteiset käskyt, silmukat, ehtolauseet ja pikselit tulevat lapsille tutuiksi opettajan selittäessä niiden merkityksen koodauksen maailmassa. Päivän lopuksi Code.org käskyillä ajetaan myös oikeaa robottia.

Ilmassa on oppimisen iloa.

Tiistai

Me tultiin jo vähän ennenkun tää aukee, koska täälä on niin kivaa!

Tänään aloitetaan peliohjemointi.

Aamupäivällä teemme yhdessä selviytymispelin Scratch-oppimisympäristössä, jonka myötä Scratchin käyttö sekä käytössä olevat koodauskäskyt tulevat lapsille tutuiksi. Lounaaseen mennessä ensimmäinen peli on valmis.

Lounaan jälkeen lähdemme Pyynikin urheilukentälle heittelemään rugbypalloa. Matkalla pyydystetään Pokemoneja.

Iltapäivällä opetamme miten pelejä suunnitellaan. Tämän jälkeen leiriläiset suunnittelevat ja toteuttavat Scratch-pelin, jota voi kotona vielä illalla jatkaa. Oman pelinsä kun voi halutessaan esitellä seuraavana päivänä muillekin.

Keskiviikko

Jotain te teette oikein, kun nää tulee tänne juosten.

Aamupäivän koodaustunti alkaa eilisten pelien esittelyllä, jotka ovat tottavie hienoja, vaatineet paljon miettimistä ja uutta osaamista. Lapset osaavat selvästikin arvostaa myös toistensa luovuutta, osaamista ja vaivan näköä. Ja onhan se nyt hienoa päästä esittelemään oma pelinsä toimiston seinällä.

2D Scratch -pelien jälkeen siirrymme 3D-pelimaailmaan ja Kodu Game Lab -pelintekoympäristöön.

Aamupäivän tunnilla tutustumme Kodun käyttöön ja teemme taas ensin valmiiksi suunnitellun pelin yhdessä.

Lounaan jälkeen lähdemme geokätköilemään. Kätköjen välillä napataan pari Pokemonia.

Iltapäivän tunnilla leikimme pelifirmaa, jossa lapset ovat ensin pelisuunnittelijoita, joiden tehtävänä on pareittain suunnitella markkinoille uusi hittipeli.

Kun suunnitelmat ovat valmiit ne vaihdetaan toisen parin kanssa. Suunnittelijan hatut vaihtuvat koodarin hattuun ja koodausparit koodaavat toisen ryhmän suunnitteleman pelin. Jos ja kun suunnitelmassa eli speksissä on jotain puutteita, koodarit käyvät kysymässä suunnittelijoilta täydennystä speksiin.

Torstai

Joko tänään tehdään Raspberryillä?

Jeps, kyllä tehdään, mutta jatketaan vielä aamupäivä Kodu-pelien katselmoinnin kanssa.

Katselmoinnissa lapset esittelevät koodaamansa pelit firman johdolle, eli meille tilaajille sekä pelin suunnittelijoille. Pelit ovat suunnitelmien mukaisia ja tilaajakin on tyytyväinen.

Seuraavaksi kaivamme odotetut Raspberry Pi -minitietokoneet esiin. Kääntelemme ja katselemme miltä tuo kummajainen näyttää. Asennuksen jälkeen toteamme, että sehän toimii kuten tietokone toimii. Paitsi niin, siinä on Linux Raspbian Jessie käyttöjärjestelmä, jonka työpöytä ensi alkuun näyttää vähän erilaiselta kuin Windows-työpöytä, mutta samalla lailla senkin avulla saa internetin sekä Raspbian Jessien mukana mukana tulevia pelejä auki.

Raspberryissä on muun muassa mukana Minecraft Pi, joka toimii siten, että jos useampi Raspberry Pi on samassa lähiverkossa, pelaajat voivat pelata samassa Minecraft-maailmassa. Ihan kurko leirihitti siis!

Lounaan jälkeen lähdemme lure- eli Pikku kakkosen puistoon Pokemon-jahtiin.

Iltapäivällä kerromme, että Raspberryihin voi näppärästi asentaa kaikenlaisia kivoja härpäkkeitä kiinni, joita voi sitten koodailla toimimaan haluamallaan tavalla. Meillä tämä ulkoinen juttu on elektroniikkasetti, johon kuuluu valoja, nappeja sekä suristimiä, joita Python-koodilla koodailemme toimimaan. Tällä tunnilla kirjoitamme siis oikeaa koodia. Oikean koodin kirjoittaminen syntaksisääntöineen on alkuun vaikeaa, mutta valmiita koodin pätkia kopioimalla hommassa pääsee ihan näppärästi eteenpäin.

Päivän päätteeksi jokaisella vilkkuu ainakin muutama valo ja nokkelimmilla kahdeksalla ledillä toteutettu binäärisekunttikello.

Kotiin lähdettäessä huikkaamme, että tänään ei sitten kotona enää tietokoneita, koska nyt on aivot joutuneet koville, joten illalla kaikki ulkoilemaan!

Perjantai

Mää en pelannu eilen enää yhtään kotona.

No hyvä, sillä tänään viä koodaillaa aamupäivästä Minecraftia ja iltapäivästä saatte sitten vapaata koodailla sitä mikä kivointa oli tai vaikka sitten vaan hengata leirikavereiden kanssa.

Aamupäivästä kuitenkin opetamme vielä häkkäämään Raspberry Pi Minecraftia, jossa Python-koodin avulla voi koodailla omalle Minecraft-pelihahmolleen lisäominoisuuksia. Innokkaasti lapset edelleen koodaavat, vaikka varmasti kaikkien aivoissa viikon koodausrupeama tuntuu. Se että voi pyöriä yhteisessä Minecraft-maailmassa omalla tuunatulla hahmollaan auttaa jaksamaan.

Lounaalla lähdemme viimeisen päivän kunniaksi ulos syömään. Vuodenajan mukaan joko piknikille tai pitsalle.

Herkkulounaan ja jälkkärikeksien jälkeen lapset ovat vapaa-aikafiiliksissä, mutta saavat vielä toki koodaillakin jos haluavat. Nyt on aikaa kysellä opettajalta, jos haluaa viedä vielä jotain viikon aikana tehtyä projektia eteenpäin, mutta alakerran jonneluolassa hengailu kavereiden kanssa nauraen on myös oikein suotavaa.

Kotiin lähtiessä sitten vielä viimeiset heipat ja jos koodauskärpänen puri, niin Kodarit taso 1 -osaaminen on nyt hallussa, josta voi seuraavalla syys- tai kevätkaudella jatkaa Kodarit 2 -iltakursseilla.

Niin ja miksi koodileirille kannattaa osallistua?

Ympärillämme on valtavasti tietokoneita ja tulevaisuudessa niitä on vielä enemmän. Ne, jotka osaavat koodata, eli saada tietokoneet osaamaan, päättävät miten ympärillämme olevat tietokoneet toimivat. Kun lapset oppivat ohjelmoinnillisen ajattelun jo nuorina, heille on luonnollista ajatella, etteivät he ole tietokoneiden ja kehityksen armoilla, vaan heitä jotka päättävät.