Kun koulussa ei koodata, Kodareilta ratkaisuja perheille, kunnille ja kouluille

Ohjelmointi sekä ohjelmoinnillinen ajattelu lisättiin koulujen opetussuunnitelmaan kymmenen vuotta sitten 22.12.2014. Ohjelmoinnillinen ajattelu sekä ohjelmointi otettiin osaksi opetussuunnitelmaa, jotta peruskoulun päättäneillä olisi käsitys, miten jokaisen kädessä olevat älylaitteet ja niissä olevat sovellukset toimivat sekä miten niiden toimintaan voi itse vaikuttaa. Yhtenä toiveena lieni myös, että ohjelmointiin tutustuessa, nuori saattaa innostua opiskelemaan siitä jopa ammatin.

Syksyllä 2016 silloisten 1.-2.-luokkalaisten kanssa aloitettiin opetussuunnitelman mukaan seuraavasti:

• Oppilaat saavat ja jakavat keskenään kokemuksia digitaalisen median parissa työskentelystä sekä ikäkaudelle sopivasta ohjelmoinnista (OPS 2016, 101). [1]
• Tutustuminen ohjelmoinnin alkeisiin alkaa laatimalla vaiheittaisia toimintaohjeita, joita myös testataan (OPS 2016, 129). [1]

Kevällä 2025 nämä ekaluokkalaiset päättävät peruskoulunsa. Vuosiluokilla 7-9 opetussuunnitelman mukaan:

• Ohjelmointia ollaan harjoiteltu osana eri oppiaineiden opintoja (OPS 2016, 284).
• Ohjelmoinnin ohella ollaan harjoiteltu hyviä ohjelmointikäytäntöjä (OPS 2016, 375).
• Oppilaat osaavat soveltaa algoritmisen ajattelun periaatteita ja osaavat ohjelmoida yksinkertaisia ohjelmia (OPS 2016, 379).
• Oppilaat ovat käyttäneet sulautettuja järjestelmiä käsityötunneilla eli soveltaneet ohjelmointia suunnitelmiin ja valmistettaviin tuotteisiin (OPS 2016, 431).

Ohjelmointi ja ohjelmoinnillinen ajattelu on lisätty kevään 2025 PISA-kokeeseen , (2.3. Learning, problem solving and computational thinking). Opetussuunnitelmassa onkin meillä tähän nyt hyvin varauduttu.

Käytännössä näin ei kuitenkaan ole tapahtunut. Jyväskylän Yliopiston Kohti digiosaamisen strategista kehittämistä. Kansainvälinen monilukutaidon ja ohjelmoinnillisen ajattelun tutkimus (ICILS 2023) -tutkimuksen tulokset nykyisten ysiluokkalaisten saamasta ohjelmointiopetuksesta ovat karua luettavaa.

• ”Vain pieni osa oppilaista oli opiskellut koulussa ohjelmointia.”
• ”Ohjelmoinnillisessa ajattelussa Suomen pistemäärä (502) ei ollut vuodesta 2018 muuttunut merkitsevästi (508). ”
• ”Suomessa oli Tanskan lisäksi kaikista maista vähiten oppilaita, jotka arvelivat opiskelevansa jotain teknologiaan liittyvää tai työskentelevänsä sen parissa tulevaisuudessa.”
• ”Merkittävä osa opettajista kokee tarvitsevansa ammatillista lisäkoulutusta teknologian hyödyntämiseksi opetuksessaan eri tarkoituksiin.”
• ”Suomessa opettajilta edellytettiin digiosaamista kansainvälistä keskiarvoa vähemmän.”

Asiaan ei ole todennäköisesti tulossa parannusta. Opetushallitus kertoo marraskuun 2024 tiedotteessaan, että opetustoimen henkilöstön koulutukseen tai digitaalisten oppimisympäristöjen kehittämiseen ei ole vuonna 2025 jaossa hankeavustuksia.

”Valtion talousarviosta on leikattu seuraavien valtionavustusten määrärahat, minkä vuoksi niitä ei aseteta haettaviksi vuonna 2025:

• Hankeavustukset opetustoimen henkilöstökoulutukseen
• Hankeavustukset kansainvälistymiseen varhaiskasvatuksessa, esi- ja perusopetuksessa sekä lukiokoulutuksessa
• Hankeavustukset innovatiivisten/digitaalisten oppimisympäristöjen kehittämiseen varhaiskasvatuksessa, esi- ja perusopetuksessa sekä lukiokoulutuksessa ”

Nykytilanne on monelle teknologiasta kiinnostuneen lapsen vanhemmalle turhauttava. Yksityiseltä puolelta asiaan kuitenkin löytyy ratkaisuja.

Kodarit koodikoulu opettaa lapsia ja nuoria ohjelmoimaan

Kodarit koodikoulu on vuodesta 2016 kehittänyt lasten ja nuorten ohjelmointiopetuspedagogiikkaa sekä opettanut lapsille ja nuorille ohjelmointia, pelisuunittelua sekä tekoälyaiheita serfioidulla monipuolisella tasokurssisysteemillä. Kodareiden opettajat ovat maailman huippuja ja tunneilla on hauskaa. Pedgogiikkamme kulmakivi on, että vaikeat asiat selitetään havainnollisesti eikä ketään jätetä opetuksessa jälkeen. Syksyn 2024 osallitujapalautteissa kurssiemme kokonaisarvosana oli 4.5/5 ja 100% vastanneista suosittelisi kurssejamme muille.

Kodareiden kursseille voi osallistua yksityishenkilönä, jolloin yhden tasokurssin hinta / syys- tai kevätkaudelle on 295€. Kevätkautemme käynnistyy 20.1.2025.
 https://kodarit.com/fi/tasokurssit/

Koodausharrastusta voi 14.1.2025 asti käydä kokeilemassa ilmaisella kokeilutunnilla.  https://kodarit.com/fi/ilmainen-kokeilu/

Kodareiden kursseja voi myös ostaa max 12 oppilaan ryhmille esimerkiksi vanhempainyhdistyksen toimesta 90€/h + alv 25.5%. Opetusta on mahdollista järjestää lähiopetuksena pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Oulussa sekä koodausopetuksessa loistavasti toimivana etäopetuksena. Tarjoamme näitä kursseja myös osana Suomen harrastamisen mallia https://kodarit.com/fi/suomenmalli/

Oman lapsen koulusta voi tiedustella, miksi ohjelmointia ei opeteta, vaikka se on osa opetussuunnitelmaa. Jos vastaus on, ettei opettajilla ole resursseja opiskella aihetta, koululle voi vinkata Kodareiden videopaketeista eli Kodareiden virtuaaliopettajista, jotka opettavat joko ala- tai yläkoulun oppimäärän oppilaille. Videopakettiemme hinta on 120€ + alv 25.5% / opettaja. https://kodarit.com/fi/koodausopetusvideot/

Virtuaaliopettajiemme opetuksen voi hankkia myös vain omalle lapsellesi: https://kodarit.com/fi/video-opetus/

Kodarit tarjoaa opettajille myös perinteisiä opeta ohjelmointia -kursseja: https://kodarit.com/fi/opettajille/

Tekoäly ei korvaa omaa ymmärrystä

Artikkelini viimeisen kappaleen omistan tekoälyaiheelle, koska vähintään jollekin teistä lukijoistani käväisi mielessä, että mihin ohjelmointia enää tarvitaan, jos ja kun tekoäly tulee sen tulevaisuudessa tekemään.

Koulujen opetussuunnitelmaan kuuluva koodausopetus samoin kuin Kodareilla koodattavat edistyneidenkin ohjelmat antavat oppilaille ymmärryksen, mitä laitteet ja sovellukset tarvitsevat toimiakseen. Ilman tätä ymmärrystä tekoälyn käyttäminen koodaukseen on kuin sokeana kanana jyvän etsimistä. Ohjelmisto-/pelinkehityksen perusymmärryksen kanssa tekoälyavusteinen ohjelmointi on sitävastoin hyvinkin tuottavaa ja nopeaa. Ihminen ei voi tulevaisuudessakaan esiintyä minkään alan asiantuntijana tai osaajana pelkän tekoälyn generoiman koodin tai muun tuotoksen avulla. Tästä syystä ohjelmoinnin perusteiden opiskelu on edelleen hyödyllistä ja tärkeää tässä eksponentiaalisesti digitalisoituvassa maailmassamme.

Suvi Syrjäläinen
suvi.syrjalainen@kodarit.fi
0408034625